Matkalla minuksi -projekti on lähtenyt liikkeelle auttamisen halusta ja kokeilusta yhdistää voimavaroja ja osaamista. Ideanamme on tukea elämän käännekohdassa tai karikossa kulkevaa Matkailijaa ja auttaa häntä löytämään parempia puolia itsestään, avata sisäisiä lukkoja ja vahvistaa omaa minää, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Projektissa emme vie ketään perille, mutta toimimme hetken maamerkkinä ja tuemme taivalta.

Projekti koostuu pienryhmästä, joka kokoontuu kymmenen kertaa. Näissä kahden tunnin tapaamisissa mieltä ja kehoa avataan erilaisten joogaharjoitusten avulla. Kaikilla kerroilla tehdään myös luova taideharjoitus käyttäen eri materiaaleja ja tekniikoita, kuten maalausta ja savityöskentelyä. Tämän lisäksi ryhmä kokoontuu stylistin kanssa, joka auttaa katsomaan tarkemmin omaa kehonkuvaa ja löytämään siitä parempia puolia. Jokainen osallistuja saa myös värianalyysin ja ideoita oman tyylin päivittämiseen.

Matkalla minuksi -projektin taustavoimana toimii Kumppanuustalo Artteli, joka antoi käyttöömme tilat niin jooga- ja taideharjoituksia kuin myös stailausluentoja varten. Bonuksena Matkailijat pääsevät kokeilemaan ilmajoogaa Joogastudio Lentävässä Matossa.

Ensimmäiseen projektiimme emme lähteneet luomaan selkeää kohderyhmää. Halusimme nähdä, keissä se herättää kiinnostusta ja millaisia tarinoita kohtaisimme. Lopulta matkallemme lähtivät kahdeksan eri-ikäistä, erilaisessa elämän vaiheessa olevaa naishenkilöä.

Tässä blogissa avaamme Matkailijoiden mietteitä, kokemuksia ja projektissa käytettyjä elementtejä kuvin ja sanoin. Kyseessä on hyvin henkilökohtainen, sisäinen ja hitaasti aukeava prosessi ja siksi jokainen Matkailija tuo esille vain sen, mitä itse haluaa. Yksityisyyden suojaamiseksi kaikki Matkailijat kulkevat projektissa salanimellä.



Tervetuloa mukaan!



Jos olisin puu

Neljännellä tapaamisella pohditaan, millainen olisin, jos olisin puu. Joogaharjoituksen jälkeen ajatukset ja tuntemukset siirretään paperille. Jokainen puu on omanlaisensa ja yhdessä ne muodostavat kauniin metsän. 

Maria
Anna: Joogailun jälkeen teimme pienen visualisointiharjoituksen ja kuvittelimme itsemme puuna juurineen kaikkineen. Sen jälkeen oma puu taiteiltiin paperille. Tätäkin työtä oli hauska tehdä; annoin vaan luovuuden virrata sen kummemmmin miettimättä, suunnittelematta. Minun puussani on vahvat juuret ja pöyheä lehdistö, puu ei voi kaatua kovassakaan myrskyssä.  
Mia
Vilmalotta
Vilmalotta
Regina: Jalkojen ja pään yhteys pätki, en saanut fiilistä, mikä puu olisin. Olisin halunnut olla vanha tammi, mutta jostakin puski ajatus kuusesta. Lopulta tein kannon, joka minusta väritykseltään on männyn kanto. Siihen tuli kuitenkin lehtipuun versoja. Ristiriitaisissa fiiliksissä siis. 
Peppi
Kristiina